Sivun näyttöjä yhteensä

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Syyttelystä reiluun kumppanuuteen

Tampereen kaupungin valtuusto käsittelee 15.6.2015 Tampereen toimintamallin uudistamisen päälinjauksia. Toimintamallin uudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi nousivat kevään 2015 keskustelujen perusteella muun muassa asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen sekä kumppanuuden vahvistaminen. Kumppanuuden vahvistamisella tarkoitetaan kumppanuutta kaupungin henkilöstön välillä sekä yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa.

Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, täytyy kaupungin henkilökunnan tehdä paljon töitä yhteen hiileen puhaltaen. Paljon on jo tehtykin, mutta jotta saamme nämä asiat asenteellisesti osaksi joka ikisen toimintayksikön ja joka ikisen työpäivän arkea, niin siinä meillä taitaa olla vielä tekemistä.

Tampereen kaupungilla on kehitetty asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta kuten Alue-Alvari-toimintaa, pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja, teemallisia yleisötilaisuuksia, asiakasraateja, erilaisia foorumeja, sähköisiä kyselyjä Valmassa ja Zef-lomakkeilla, sosiaalisen median hyödyntämistä tiedottamisessa ja keskusteluissa jne. Näitä toimintatapoja tulee edelleen kehittää, mutta tämä ei sinällään vielä riitä.

Esimerkiksi Alue-Alvarin ja Valman käytöstä on kovin erilaisia näkemyksiä. Niitä käyttävät kokevat toimintatavat erittäin hyviksi, mutta työtapoja täytyy hyödyntää heidän mielestään paremmin. Osa ihmisistä ei näistä toimintatavoista innostu. Tampereen kaupungilla tuleekin olla myös muita toimintatapoja osallistumiseen. Mielestäni kaupungin tulee pystyä tarjoamaan laajasti erilaisia osallistumistapoja, joista mikään toimintatapa ei ole oikea tai väärä. Tärkeintä on, että toimintatapoja kehitetään jatkuvasti kuntalaisten tarpeiden mukaisesti ja yhdessä pohtien. Sinänsä käytettävä toimintatapa on vain työväline, ja tärkeintä on aito vuorovaikutus, yhteistyö ja kumppanuus.

Asukkaat tulisi ottaa mukaan palvelujen suunnitteluun jokaisessa vaiheessa, tämä on ehkä kaikkein vaikein toimintakulttuurin muutos. Tämän tulisi olla automaattisesti jokaisen virkamiehen työtä. Omalta mukavuusalueelta täytyy liikkua asukkaiden ja oman yksikön ulkopuolella olevien kollegoiden luokse.

Olin kaksi vuotta lastemme kanssa kotona äitiys- ja vanhempainvapaalla. Uskokaa tai älkää, mutta tänä aikana kollegat olivat kyllä todella paljon lisänneet yhteistyötä yksiköiden ja ryhmien välillä virastotalolla ja asukkaiden osallistumisen tavat olivat menneet hurjasti eteenpäin! Tämän yhteistyön aisti heti, kun palasin töihin. Yhteistyön henki on aivan erilainen kuin pari vuotta aiemmin. Olemme asukkaiden mukaan ottamisessa ja kumppanuuden kehittämisessä oikealla polulla, mutta polkua täytyy vielä jatkaa ja sen mutkia suoristella.

Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja kumppanuuden kehittäminen ovat olleet pitkään kaupungin tavoitteina. Meidän tulisi kuitenkin saada edelleen nopeutettua toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutosta kohti avoimuutta ja tasa-arvoista kumppanuutta sekä henkilökunnan välillä että kuntalaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kysyimme toimintamallin uudistamisen projektissa Valma-foorumin kautta kuntalaisten mielipiteitä siitä, minkälaisissa asioissa kaupunki on onnistunut kuntalaisten osallistamisessa ja minkälaisissa asioissa ei. Vastauksia kyselyyn tuli aivan liian vähän, mutta kaikkein tärkeintä kuntalaisten osallistamisessa tuntuu kuntalaisille olevan jo suunnittelutyön alkuvaiheeseen mukaan pääseminen ja asioihin kunnolla vaikuttaminen. Asukkaille on hyvin tärkeää, että he saavat tiedon, kuinka heidän osallistumisensa on vaikuttanut asian eteenpäin viemiseen ja lopputulokseen. Osallistumisen toimintatapojen kehittämisessä ei siis ole kyse mistään tähtitieteestä vaan asukkaiden aidosta mukaan ottamisesta, erilaisten mielipiteiden arvostamisesta ja hyödyntämisestä, vuorovaikutuksen lisäämisestä kohdennetuille kuntalaisryhmille, suunnittelutyön läpinäkyvyyden huolehtimisesta koko prosessin ajan sekä kuntalaisten osallistumisen esiin tuomisesta.

Samoin henkilökunta arvostaa mahdollisuutta vaikuttaa asioihin kunnolla ennen päätöksentekoa, ja sitä että heidän näkemystensä vaikuttavuus lopputulokseen tuodaan esille. Henkilökunta kaipaa toimintamallin uudistukseen yksiköiden välisiä yhteisiä ideointitilaisuuksia, joissa sekä nykyisen konsernihallinnon ja sekä tilaajan että tuotannon henkilökunta pohtii ja suunnittelee asioita yhdessä. Samoin henkilökunta kaipaa päätettäväksi menevien asioiden vaihtoehtoja kommentoitaviksi ja esimerkiksi äänestysten järjestämistä erilaisista vaihtoehdoista. Verkkokeskustelun mahdollisuuksia pidettiin myös hyvinä lisäten yksiköiden välistä keskustelua ja keskustelua asukkaiden kanssa.

Kaiken kaikkiaan henkilökunta ja asukkaat toivovatkin aivan samoja asioita: asioiden miettimistä yhdessä hyvässä hengessä, sitä että jokaisen työpanos asioiden eteenpäin viemiseen tuodaan reilusti esiin ja hyvästä lopputuloksesta voidaan yhdessä nauttia ja olla ylpeitä. Toimintamallin uudistuksen yhteydessä meillä on mahtava tilaisuus ottaa nykyistä vauhdikkaampia askeleita kohti vieläkin parempaa yhteistyötä ja vaikuttavaa, suoraa osallistumista, ja miettiä uusia tapoja kaupungin sisäiseenkin kumppanuuteen mikäli sisäisestä tilaaja-tuottaja jaottelusta luovutaan. Nyt me emme saa hukata tätä hyvää tilaisuutta!


Hanna Sulonen-Ahonen, suunnittelija, konserniohjausyksikkö, Tampereen kaupunki






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti