Tampereen kaupungin
valtuusto käsittelee 15.6.2015 Tampereen toimintamallin uudistamisen
päälinjauksia. Toimintamallin uudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi nousivat
kevään 2015 keskustelujen perusteella muun muassa asiakaslähtöisyyden,
kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen sekä kumppanuuden
vahvistaminen. Kumppanuuden
vahvistamisella tarkoitetaan kumppanuutta kaupungin henkilöstön välillä sekä
yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa.
Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, täytyy kaupungin henkilökunnan
tehdä paljon töitä yhteen hiileen puhaltaen. Paljon on jo tehtykin, mutta jotta
saamme nämä asiat asenteellisesti osaksi joka ikisen toimintayksikön ja joka
ikisen työpäivän arkea, niin siinä meillä taitaa olla vielä tekemistä.
Tampereen kaupungilla on kehitetty asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten
osallisuutta kuten Alue-Alvari-toimintaa, pormestarin ja kaupunginvaltuuston
puheenjohtajan asukasiltoja, teemallisia yleisötilaisuuksia, asiakasraateja,
erilaisia foorumeja, sähköisiä kyselyjä Valmassa ja Zef-lomakkeilla, sosiaalisen
median hyödyntämistä tiedottamisessa ja keskusteluissa jne. Näitä
toimintatapoja tulee edelleen kehittää, mutta tämä ei sinällään vielä riitä.
Esimerkiksi Alue-Alvarin ja Valman käytöstä on kovin erilaisia
näkemyksiä. Niitä käyttävät kokevat toimintatavat erittäin hyviksi, mutta
työtapoja täytyy hyödyntää heidän mielestään paremmin. Osa ihmisistä ei näistä toimintatavoista
innostu. Tampereen kaupungilla tuleekin olla myös muita toimintatapoja
osallistumiseen. Mielestäni kaupungin tulee pystyä tarjoamaan laajasti erilaisia
osallistumistapoja, joista mikään toimintatapa ei ole oikea tai väärä.
Tärkeintä on, että toimintatapoja kehitetään jatkuvasti kuntalaisten tarpeiden
mukaisesti ja yhdessä pohtien. Sinänsä käytettävä toimintatapa on vain
työväline, ja tärkeintä on aito vuorovaikutus, yhteistyö ja kumppanuus.
Asukkaat tulisi ottaa mukaan palvelujen suunnitteluun jokaisessa vaiheessa,
tämä on ehkä kaikkein vaikein toimintakulttuurin muutos. Tämän tulisi olla
automaattisesti jokaisen virkamiehen työtä. Omalta mukavuusalueelta täytyy
liikkua asukkaiden ja oman yksikön ulkopuolella olevien kollegoiden luokse.
Olin kaksi vuotta lastemme kanssa kotona äitiys- ja vanhempainvapaalla.
Uskokaa tai älkää, mutta tänä aikana kollegat olivat kyllä todella paljon
lisänneet yhteistyötä yksiköiden ja ryhmien välillä virastotalolla ja asukkaiden
osallistumisen tavat olivat menneet hurjasti eteenpäin! Tämän yhteistyön aisti
heti, kun palasin töihin. Yhteistyön henki on aivan erilainen kuin pari vuotta
aiemmin. Olemme asukkaiden mukaan ottamisessa ja kumppanuuden kehittämisessä
oikealla polulla, mutta polkua täytyy vielä jatkaa ja sen mutkia suoristella.
Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja kumppanuuden
kehittäminen ovat olleet pitkään kaupungin tavoitteina. Meidän tulisi kuitenkin
saada edelleen nopeutettua toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutosta kohti
avoimuutta ja tasa-arvoista kumppanuutta sekä henkilökunnan välillä että
kuntalaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Kysyimme toimintamallin uudistamisen projektissa Valma-foorumin kautta
kuntalaisten mielipiteitä siitä, minkälaisissa asioissa kaupunki on onnistunut
kuntalaisten osallistamisessa ja minkälaisissa asioissa ei. Vastauksia kyselyyn
tuli aivan liian vähän, mutta kaikkein tärkeintä kuntalaisten osallistamisessa
tuntuu kuntalaisille olevan jo suunnittelutyön alkuvaiheeseen mukaan pääseminen
ja asioihin kunnolla vaikuttaminen. Asukkaille on hyvin tärkeää, että he saavat
tiedon, kuinka heidän osallistumisensa on vaikuttanut asian eteenpäin viemiseen
ja lopputulokseen. Osallistumisen toimintatapojen kehittämisessä ei siis ole
kyse mistään tähtitieteestä vaan asukkaiden aidosta mukaan ottamisesta,
erilaisten mielipiteiden arvostamisesta ja hyödyntämisestä, vuorovaikutuksen
lisäämisestä kohdennetuille kuntalaisryhmille, suunnittelutyön läpinäkyvyyden
huolehtimisesta koko prosessin ajan sekä kuntalaisten osallistumisen esiin
tuomisesta.
Samoin henkilökunta arvostaa mahdollisuutta vaikuttaa asioihin kunnolla
ennen päätöksentekoa, ja sitä että heidän näkemystensä vaikuttavuus
lopputulokseen tuodaan esille. Henkilökunta kaipaa toimintamallin uudistukseen
yksiköiden välisiä yhteisiä ideointitilaisuuksia, joissa sekä nykyisen konsernihallinnon
ja sekä tilaajan että tuotannon henkilökunta pohtii ja suunnittelee asioita
yhdessä. Samoin henkilökunta kaipaa päätettäväksi menevien asioiden vaihtoehtoja
kommentoitaviksi ja esimerkiksi äänestysten järjestämistä erilaisista vaihtoehdoista.
Verkkokeskustelun mahdollisuuksia pidettiin myös hyvinä lisäten yksiköiden
välistä keskustelua ja keskustelua asukkaiden kanssa.
Kaiken kaikkiaan henkilökunta ja asukkaat toivovatkin aivan samoja
asioita: asioiden miettimistä yhdessä hyvässä hengessä, sitä että jokaisen
työpanos asioiden eteenpäin viemiseen tuodaan reilusti esiin ja hyvästä
lopputuloksesta voidaan yhdessä nauttia ja olla ylpeitä. Toimintamallin
uudistuksen yhteydessä meillä on mahtava tilaisuus ottaa nykyistä
vauhdikkaampia askeleita kohti vieläkin parempaa yhteistyötä ja vaikuttavaa,
suoraa osallistumista, ja miettiä uusia tapoja kaupungin sisäiseenkin
kumppanuuteen mikäli sisäisestä tilaaja-tuottaja jaottelusta luovutaan. Nyt me
emme saa hukata tätä hyvää tilaisuutta!
Hanna Sulonen-Ahonen, suunnittelija, konserniohjausyksikkö, Tampereen
kaupunki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti